Kohtaaminen

Lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä päivän sanaksi on noussut aito ja arvostava kohtaaminen. Me tiedämme, että lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, jolla on riittävästi aikaa pysähtyä ja kuunnella lasta. Kuuntelun avulla me viestimme lapselle, että hän on meille tärkeä.

Saavuttaaksesi tilan, jossa lapsi on kyvykäs ottamaan vastaan tarjoamasi hoivan ja huolenpidon, tarvitsee välillänne olla luottamusta. Lapsen luottamus ansaitaan tutustumalla ja yhdessä vietetyllä ajalla, jolla osoitetaan kiinnostusta.

Kun lapset ja nuoret ovat asiakkaina, on heille tarjottava luonteva ympäristö, missä he voivat turvallisesti ja omassa tahdissaan luoda suhdetta aikuiseen. Jos aikuinen kantaa harteillaan ”viranomaisviittaa”, alkutilanteessa voi olla myös epäluuloa aikuista kohtaan. Tutustuminen ja aito kohtaaminen lapsen ja nuoren kanssa rakentuu parhaiten siis toiminnan ja yhdessä tekemisen kautta.

Toiminnallisuuden hyödyt

Toiminnallisuus on yhteinen alusta, jolla aikuiset ja lapset jakavat kokemuksia, oivalluksia ja tunteita. Lapsen ja nuoren kanssa touhutessa roolit on helppo jättää hetkeksi taka-alalle ja tilalle astuu kohtaaminen. Tämä yhteinen tekeminen tarjoaa myöhemmin mahdollisuuden keskusteluun, jossa yhdessä jaettu ja koettu sanoitetaan tunteiksi ja aidoksi kohtaamiseksi.

Kun nuoren kanssa tekee yhdessä nuorelle merkityksellisiä asioita, saa hän sanojen sijasta kokemuksen siitä, että hän on tärkeä. Vanha viisaus, jonka mukaan ”lapsi leikkii, nuori toimii ja aikuinen puhuu” voi toimia hyvänä muistutuksena toiminnallisuudessa niin, että aikuisen tehtävänä on mahdollistaa lapselle ja nuorelle leikki ja toiminta. Tällöin aikuisen vastuulle jää kokemuksen sanoittaminen ja arvostavasta vuorovaikutuksesta huolehtiminen.

Toiminnallisuuden kautta aikuisilla on mahdollisuus tarjota lapselle ja nuorelle tilaa osoittaa omaa kyvykkyyttään. Mikä kasvattaa lapsen ja nuoren itsetuntoa enemmän kuin se, että hän saa neuvoa aikuista vaikkapa skeittilaudan päällä pysymiseen tai manga piirrustusten piirtämisessä? Yksi toiminnallisuuden suuria hyötyjä on mahdollisuus tarjota onnistumisen kokemuksia ja kehua lasta niissä. Tekemisen kautta lapsi tutustuu itseensä, kykyihinsä ja rakentaa minäkuvaansa. Kun lapsi saa kokemuksen: ”Minä osaan” ja saa siihen kehuja ja kannustusta, tarjoaa se lapselle sitä välttämätöntä hyvää, jolla hän rakentaa tervettä minäkuvaansa.

Toiminnallisuus kuntouttavana menetelmänä

Kun hoito- ja kasvatustyössä toiminnallisuutta käytetään tavoitteellisena menetelmänä, on siinä rajattomat mahdollisuudet yksilöllisestä sekä yhteisöllisestä näkökulmasta. Toiminnallisuuden kautta lasta tuetaan minäkuvan vahvistamisessa, sosiaalisten taitojen opettelussa sekä aikuisen ja lapsen suhteen rakentamisessa.

Lapsen kanssa yhdessä tekeminen on aina kuin laittaisi rahaa pankkiin. Hoidollisena menetelmänä toiminnallisuus tarjoaa kuntouttavia ja korjaaviakin elementtejä lapsen kasvatukseen. Hoidollinen ja kuntouttava toiminnallisuus rakentuu hyvään suunnitteluun, tietoiseen toimintaan sekä yhteiseen purkuun.

Toiminnallisuutta suunnitellessa on tärkeää huomioida sekä yksilölliset että ryhmän tavoitteet, aikuisen rooli sekä turvallisuus. Itse toiminta vaatii ohjaajalta osittain kahtalaista roolia. Toisaalta hän on tarkkailijan roolissa, jotta hän voi huolehtia turvallisuudesta, havainnoida tavoitteiden toteutumista ja aistia lapsissa heränneitä tunteita. Aikuisen täytyy myös osata elää mukana tilanteessa, osallistaa lapsia ja toimia tarvittaessa itse esimerkkinä.

Yhdessä tekemisen jälkeen on tärkeää antaa tilaa purulle. Aikuinen tarjoaa jälleen omalla esimerkillään ja kysymyksillään lapsille ja nuorille mahdollisuuden purkaa kokemukset, kokemusten herättämät tunteet ja oivallukset. Kun toiminta ja kokemus puretaan keskustellen ajatuksiksi, tunteiksi ja oivalluksiksi, saadaan ne liitettyä tietoiseksi osaksi lapsen omaan maailmaan ja omaan minäkuvaan. Näin onnistumisen kokemukset ja uudet oivallukset seuraavat mukana arkeen.

Kirjoittaja on seikkailuohjaaja, työnohjaaja ja työyhteisöjen kehittäjä Mira Jääskeläinen, jolla on sijaishuollosta yli 15 vuoden työkokemus. Toiminnallisuus on aina ollut hänellä lähellä sydäntä, lasten ja nuorten kanssa toimiessa sekä nykyisin työnohjaajana ja kouluttajana toimiessa.

Onko toiminnallisuus merkittävässä roolissa omassa työnkuvassasi tai työyhteisösi toimialalla. Järjestämme syksyn aikana Helsingissä ja Riihimäellä tutustumistyöpajat, joissa käymme läpi hoidollisen ja kuntouttavan toiminnallisuuden peruspalikat. Työpajassa saat myös vastauksia kysymyksiin:

  • Miten voin esimiehenä lähteä kehittämään työyhteisön toiminnallisuutta kohti monipuolista hoito- ja kasvatusmenetelmää?
  • Mitä toiminnallisuuden kehittäminen hoito- ja kasvatusmenetelmäksi vaatii minulta ja työyhteisöltäni?
  • Kannattaisiko meidän lähteä kehittämään työyhteisön toiminnallisuutta työyhteisön yhteisenä prosessina?
  • Miten koulutuksen järjestäjän asiantuntemus olisi hyödynnettävissä työyhteisömme toiminnallisuuden kehittämisessä?

Tutustumistyöpaja on suunnattu hoitotyön ja sosiaalialan sekä kasvatus- ja nuorisotyön esimiehille tai omien sekä työyhteisön työskentelytapojen kehittämisestä kiinnostuneille. Työpajat järjestetään:

Helsingissä 14.11 ja Riihimäellä 21.11. Työpajan kesto on klo 9.00 – 12.30

Tutustumistyöpajan hinta on 45€ + alv 24% Hinta sisältää aamukahvin tarjoiluineen. Mikäli et pääse työpajaan mutta aihe herätti kiinnostuksesi, ota yhteyttä ja mietitään yhdessä miten voisimme lähteä yhdessä kehittämään toiminnallisuutta sinun työpaikallasi.

Share This