Kuppikuntien ja kuormituspuheen sijaan työpaikoilla kaivataan aitoa kuulluksi tulemista
Artikkeli ja haastattelu on kuultavissa Yle:n Areenassa:

http://yle.fi/uutiset/kuppikuntien_ja_kuormituspuheen_sijaan_tyopaikoilla_kaivataan_aitoa_kuulluksi_tulemista/8755591

Työelämän nopeissa muutoksissa ja tehokkuusvaatimusten kasvaessa olisi hyvä pysähtyä, käydä läpi missä mennään ja mikä on oleellista. Jokaisen mukana olevan pitäisi tulla kuulluksi ja saada tuoda oma kokemuksensa peliin. Samalla voi hakea parhaita yksilöiden voimavaroja ja sovittaa niitä yhteen.

Mitä jos jatkuvat työelämän muutokset eivät olisi ylhäältä arvaamatta tulevia käännöksiä, vaan tuloksia pitkäjänteisestä, yhdessä keskustellen mietitystä kehittämisestä? Entä jos työyhteisön kehittämisen rinnalla kulkisi samalla kunkin kehittyminen? Ja samalla olisi tilaisuus löytää niitä kussakin olevia voimavaroja, jotka parantavat laatua, vastaavat asiakkaiden tarpeita, kohentavat tehokkuutta ja auttavat jaksamaan. Eli tekemään hyvää työtä niin, että työntekijät voivat hyvin.

Lahtelainen Riitta Veijalainen ja hämeenlinnalainen Jyrki Jalassuo tarttuivat haasteeseen, kun lähtivät runsaat kaksi vuotta sitten voimavarakeskeiseen työnohjaajakoulutukseen. Molemmat valmistuivat työnohjaajiksi perjantaina Hämeenlinnassa, ja ovat innoissaan uusista taidoista.

Työyhteisöissä on piilossa olevia voimavaroja

– Työnohjaus on yhteistä keskustelua ammatillisten asioiden äärellä. Eli miten työn ja työyhteisön sujuvuus saadaan toimimaan. Samoin asiakaslähtöisyys, ja tietenkin yleinen jaksaminen, miten kuormituksen kanssa pärjätään. Miten työyhteisö omat voimavaransa löytää ja saa käyttöön, vastaa Riitta Veijalainen, kun häneltä kysyy työnohjauksesta.

– Jokaisen toimivan organisaation ja työpaikan tärkein voimavara ovat ihmiset. Mahdollisuus keskustella työstä ja pysähtyminen miettimään miten töissä voidaan, mitä työ meille merkitsee, mitkä ovat työssä haasteita, se on merkityksellistä ja vaikuttaa siihen, että ihmiset töissä voivat paremmin, jatkaa Jyrki Jalassuo.

Jalassuon mielestä kaikissa yksilöissä ja työyhteisöissä on piilossa olevia voimavaroja, joita voidaan työnohjauksessa ottaa paremmin käyttöön.

– Oman kokemuksen mukaan työnohjauksessa mukana olleena se auttaa paremmin jaksamaan, pitää toimintakykyisempänä, tuo vahvempaa hallinnan tunnetta omaan työhön, ja tunnetta, että ulkopuolisen ohjaajan avulla on helpompi käsitellä omaa työtä. Ei se itse olisi onnistunut ilman ulkopuolista tarkastelijaa, hän miettii ohjaamisen tarvetta.

Tapoja muutoksen hallintaan

Työnohjauksen yksi suuri merkitys on siinä, miten sen avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa erilaisia muutosprosesseja.

– Muutoksiin lähdetään usein tavoitteet edellä kuuntelematta ihmisiä ja antamatta tilaa keskustelulle. Ihmisillä on tarve keskustella, tulla kuulluksi ja hakea ymmärrystä omalle kokemukselleen. Työnohjaus on tapa yhdessä miettiä miten työn haasteisiin löydetään uusia keinoja tai miten työ saadaan tuottavammaksi. Ihmiset tuskin vastustavat muutosta, kun tulevat kuulluksi ja saavat itse olla vaikuttamassa siihen, sanoo Jyrki Jalassuo.

Ihmiset tuskin vastustavat muutosta, kun tulevat kuulluksi ja saavat itse olla vaikuttamassa siihen.
-Jyrki Jalassuo

Tärkeää on myös miten eri ihmisten näkökulmat saadaan esille työyhteisössä.

– Lopputulos on erilainen, kun yhteiseen pöytään tuotuja näkökulmia porukalla pohditaan verrattuna siihen, että jokainen pyörittelee niitä omassa päässään. Yksi teema on huoli siitä miten pärjäämme omilla resursseillamme, näinä aikoina resurssit eivät juuri lisäänny. Miten pärjäämme porukalla ja voimme silti hyvin, sanoo puolestaan Riitta Veijalainen.

– Nykyään ehkä liikaa haetaan nopeita muutoksia. Työnohjaus on pitkäjänteistä kehittämistä erilaisista vaikeuksista huolimatta. Monilla työpaikoilla ihmiset ovat aikamoisessa pinteessä, mutta miten pystytään siitä huolimatta kehittämään toimintaa rauhallista tahtia ja myös nauttimaan tuloksista? Osaaminen on ihmisissä ja kyse on siitä miten osaaminen saadaan esiin, summaa Jyrki Jalassuo.

Työhönsä vaikuttava jaksaa paremmin ja pitempään

Työssä jaksamisen yksi perusasia on, että ihmisellä on vaikuttamismahdollisuus omaan työhönsä.

– Työnohjaus on yksi foorumi missä asioihin voidaan vaikuttaa. Keskustelun ohessa voi löytää uusia vaikuttamistapoja. Samoin löytyy asioita, joihin ei vain voi vaikuttaa, mutta keskustelu voi helpottaa sopeutumista tilanteeseen. Niihin ei voi välttämättä vaikuttaa sen enempää työntekijä kuin esimieskään. Mutta foorumi puhumiselle pitää olla. Jos sitä ei ole, puhe jatkuu joka tapauksessa – kuppikunnissa tai kuormituspuheena ihmisten omassa päässä, muistuttaa Riitta Veijalainen.

Puhe jatkuu joka tapauksessa – kuppikunnissa tai kuormituspuheena ihmisten omassa päässä.

– Riitta Veijalainen

– Ikääntyneillä on kokemusta ja tietoa, mutta tehokkuus laskee jossakin vaiheessa. On normaalia ikääntymistä, että oppiminen ei ole enää nopeaa, ja tulee tarve pystyä keskittymään asiaan kerrallaan. Tämä on suuri haaste, miten eri-ikäisten vahvuudet saadaan täydentämään toisiaan, hän jatkaa.

Työnohjaus tarjoaa hyvän keinon saada myös niitä resursseja nuorempien työntekijöiden käyttöön, joita jo ikääntyvillä vanhemmilla työntekijöillä on, sanoo Jyrki Jalassuo.

– Työnohjaus on uusien näkökulmien kautta työn kehittämistä ja sen ymmärtämistä, miten työ voidaan tehdä mukavammin ja paremmin. Yhteiskunnallisesti jää iso aukko, jos emme lähde kuuntelemaan eri näkökulmia mitä eri-ikäisillä työntekijöillä on. Tällä hetkellä paljon jää kuulematta, väittää Jyrki Jalassuo.

Share This