Aikuistumisen kynnyksellä olevan itsenäistyvän ja omilleen muuttavan nuoren elämä on täynnä uusia haasteita. Uudet opiskelut, uudet sosiaaliset verkostot ja itsenäinen elämä omassa asunnossa kuulostavat houkuttelevalta ja kiinnostavalta mahdollisuudelta, lähes uudelta seikkailulta. Vapauden halu kasvaa ja sen myötä halu pyristellä irti vanhoista siteistä ja rajoituksista. Vanhempien vastuu ja ”elämän realiteetit” puheet saattavat tuntua ahdistavilta ja turhalta jarruttelulta. Halu irtaantua ja kasvaa aikuiseksi vie voiton. Toisilla nuorilla kiire on kovempi. Toiset taas malttavat pidempään suunnitella ja valmistella tulevaisuuttaan.

Muutosvaihe näkyy yksilöllisesti eri nuorilla. Toisilla ne näyttäytyvät suurempina ja toisilla lievempinä tunnemyrskyinä. Nuoren valmiudet itsenäistymiseen ja irtaantumiset ovat yksilölliset niin taidollisesti kuin tunnetasollakin. Yksi nuori hoitaa tyylikkäästi jo omat pyykinpesunsa ja hammaslääkäriaikansa, toisen vielä soittaessa pienemmässäkin asiassa vanhemmilleen. Joku nuori saattaa kokea olonsa yksinäiseksi jo ensimmäisenä iltana uudessa kodissaan, toisen viiletellessä vapaudesta hullaantuneena ympäri kyliä.

Nuoren itsenäistymis- ja kehitysvaiheena ilmiö on tuttu ja tarpeellinen, välttämätön nuoren kasvulle ja kehitykselle. Tämä kehitysvaihe on tuttu myös lastensuojelun laitosten ja perhekotien työntekijöille, jotka kohtaavat itsenäistymisvaiheessa olevia 18 vuoden ikäkynnystä hipovia nuoria. Monet aikuistuvista lastensuojelu nuorista ovat odottaneet täysi-ikäisyyttä ja siirtymistä jälkihuollon asiakkaaksi kärsimättömästi. Hoito- ja kasvatusneuvotteluissa jälkihuolto vilahtelee keskusteluissa usein jo nuoren täytettyä 16 tai viimeistään hänen satua peruskoulunsa loppuun. Valmistautuminen itsenäiseen elämään aloitetaan hyvissä ajoin ja taitoja harjoitellaan yhdessä tuttujen aikuisten kanssa.

Jälkihuollossa olevan nuoren syrjäytymisvaara itsenäiseen asumiseen siirryttäessä on suuri. Sosiaaliset tukiverkostot ovat usein rakentuneet vahvasti perhekodin tai lastensuojelulaitosten aikuisten varaan. Sukulaiset ja muut läheiset voivat asua kaukana nuoresta tai nuoren välit hänen läheisiinsä voivat olla tulehtuneet tai etäiset. Kaverit ja ystävät jäävät usein myös kauaksi uudesta kodista. Uusien opintojen käynnistyminen ja eteneminen voi olla haasteellista ja vaatii nuorelta kykyä ottaa vastuuta itsenäisesti ja uudella tavalla elämästään. Omasta kodista, ruoan laitosta taloudesta ja siisteydestä pitäisi pystyä nyt huolehtimaan itse. Asiointi viranomaisten kanssa on vaativaa. Paineet ovat kovat ja lastensuojelun jälkihuollon nuori tarvitsee vielä paljon aikuisten tukea. Epäonnistumisen mahdollisuus on poissuljettu koska paluu vanhaan ja turvalliseen kasvuympäristöön ei ole enää mahdollista

Jos kaikki ei mene niin kuin ennalta suunniteltiin voi nuori vetäytyä pois suunnitellun jälkihuollon tuen piiristä ja katkaista yhteydet tuttuihin aikuisiin. Tällöin nuori on yksin vailla minkäänlaista tukea. Koulun vielä jäädessä pois kuvioista haastavuuden ja tuen puutteen takia on syrjäytyminen väistämätöntä.

Jälkihuollon asiakkaaksi siirtyvälle nuorelle tarjottu mahdollisuus lastensuojelun jälkihuollon itsenäistymisvalmennukseen on yksi mahdollisuus ehkäistä nuoren syrjäytymistä ja mahdollistaa turvallinen siirtyminen jälkihuoltoon mahdollisesti jo varhaisemmassa vaiheessa. Valmennusjakso toteutetaan 3kk-1v. mittaisena suunniteltuna jaksona nuoren muutettua omaan asuntoon.

Valmennus aloitetaan vielä tiiviinä tukena nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Valmennus koostuu käytännönasioiden harjoittelun lisäksi vastuuaikuistapaamisista, verkosto- ja kouluyhteistyöstä ja yksilöllisten tarpeiden mukaan myös neuropsykiatrisesta valmennuksesta, lääkärintapaamisista ja yksilöterapiasta. Nuoren perhettä ja verkostoa tuetaan toimimaan nuoren tukena. Myös itsenäisen lääkehoidon ohjaus on mahdollista.

Nuoren vastuuta ja itsenäisyyttä lisätään suunnitelmallisesti jakson aikana. Nuorta myös ohjataan säännöllisten harrastusten pariin ja tuetaan sosiaalisesti haastavissa tilanteissa. Tärkeä osa valmennusta on suhde uuteen itsenäistymistä tukevaan vastuuaikuiseen.

Lähtökohtaisesti tukea nuorelle annetaan 10h/ viikossa, tuen tarvetta voidaan kuitenkin yksilöllisesti arvioida. Itsenäistymisvalmennus mahdollistaa nuoren siirtymisen jälkihuoltoon varhaisemmassa vaiheessa. Itsenäistymisvalmennuksessa oleva nuori voi jatkaa Sivukadun Avopalvelu Oy: n tuki nuorena ja palveluiden piirissä jakson päätyttyä. Itsenäistymisasunnot järjestyvät joko vapailta markkinoilta tai omasta tukiasunnostamme vapautuessa. Ensimmäiset itsenäistymisvalmennus nuoret ovat aloittaneet valmennuksensa Riihimäellä kevään aikana. Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Share This