Työympäristössä, työrooleissa ja työnkuvassa tapahtuvat muutokset ovat arkipäivää sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa. Ollaan menossa kohti suurta tuntematonta. Maisemaan piirtyy paitsi mahdollisuuksia myös valtavia uhkakuvia, epävarmuutta ja turvattomuutta. Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuksia mutta haastavat jatkuvaan uuden oppimiseen ja luopumiseen vanhoista käytänteistä. Ihmiset vaihtuvat ympärillä, työsuhteet lyhentävät ja vanhoista hyväksi koetuista arvoista luovutaan tuottavuuden ja tehokkuuden nimissä. Osa pärjää paremmin ja sopeutuu käsittämättömän nopeasti. Osa pyrkii kieltämään tapahtuvien muutosten vaikutuksen itseensä ja taistelee tuulimyllyjä vastaan käsittämättömällä sitkeydellä. Monet työntekijät väsyvät ja sinnittelevät tai luovuttavat ja loppuun palavat.

Pahimmillaan vanhoja muutoksia ei ehditä viedä loppuun kun uusia jo tehdään. Silti pitäisi kyetä kehittämään, uudistumaan ja innostumaan aina uudestaan. Muutokset haastavat esimiehet ja organisaatioiden johtamisen. Sitkeästi tuntuu edelleen elävän ja pyrkivän vallalle tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen ensisijaisesti tulosjohtamisen keinoin. Onneksi moni esimies jo ymmärtää, että keskittyä pitäisi ennenkaikkea ihmisiin, muutosten johtamiseen, vuorovaikutukseen ja dialogisuuteen, työssä jaksamiseen ja entistä parempien tulosten hakemiseen hieman pidemmällä aikavälillä. Puhdas tulosjohtaminen ei tuo lyhytaikaista tuottavuuspiikin jälkeen toivottua tulosta. Ihmiset eivät sitoudu, eivätkä jaksa, jolloin vaihtoehdoksi jää vaihtaa työtä tai uupua.

Esimiesten työnohjauksella saavutetut hyödyt organisaatiolle ovat merkittävät:

  • Liikevaihdon tai palvelukapasiteetin kasvu – Tehollisen työajan kasvu tuo lisää liikevaihtoa tai kuntaorganisaatiossa palvelukapasiteettia
  • Sairaspoissaolot pienenevät
  • Henkilöstön vaihtuvuus pienenee – Suurimpia syitä työpaikan vaihtamiseen on tyytymättömyys esimieheen
  • Merkittävä tulosparannus – työntekijää kohti laskettu tulosparannus on 500-3000€/ vuosi

(Lähde: Marko Kesti, tohtori, tietokirjailija)

Väistämättä myös työnohjaus elää mukana muutoksessa. Ohjattaville soveltuvan rytmin, tilan muodon ja ajan löytyminen, joustavat toimintamuodot ja ketterät työnohjausmallit sekä organisaation tavoitteiden ja tilaajan kanssa käytävän vuoropuhelun huomioiminen korostuvat entisestään. Työnohjauksen rooli korjaavasta toiminnasta täytyy muuttua ennalta ehkäiseväksi työskentelyksi. Substanssiosaamisen merkitys muuttuu ja työnohjaajien täytyy tutustua ohjattavien toimintaympäristön entistä paremmin. Työnohjauksessa tulee olla tarvittaessa valmis käyttämään erilaisia ohjausmuotoja myös kouluttamista ja konsultointia.

Työnohjaaja Jyrki Jalassuo

Sivukadun avopalvelu Oy

Share This